Voi tätä oravanpyörää mikä on vellonut koko viikon! Ihan jo jännittää herätä huomenna kun miettii valmiiksi mitä huominen tuo tullessaan. Näin pitkien arkipyhien jälkeen töihin paluu tuntui jotenkin taas oudolta, rutiini ja rytmi olivat tipotiessään ja tiistai menikin töissä ensimmäiset tunnit haahuillessa kuin puoliunessa konsanaan. Mulla alkoi normaali arkirytmi tiistaina aamuvuorolla ja heräsin tiistaina kolmelta aamuyöllä ja suuntasin puoli viideksi töihin. Voin vaan sanoa, että ei hyvää päivää, oli herääminen tiukassa tällä neidillä! Töistä päästyäni suuntasinkin vaatteiden vaihdon jälkeen suoraan tallille ja kävin moikkaamassa neitiä tarhassa. Ei mitään sen ihmeempiä tehty tiistaina Sissin kanssa, koska tiistaina täällä satoi aika märkää lunta silloin kun minä olin tallilla ja mulla oli muutenkin veto täysin poissa, etten jaksanutkaan ajatella keskittymistä hevoseen ja sen liikuttamiseen. Vietettiin tiistaina siis halipäivä Sissukan kans :)
Eilinen päivä oli myös töiden puolesta aikamoista. Kauhea kiire ja asiakasvirta koko päivän, olin aivan tajuttoman väsynyt ja tuntui että kun työpäivästä selviän, menen kotiin pikku päikkäreille! Olin ehkä hieman kiukkuinen eilen muutenkin ja mieleni oli muutenkin vähän maassa. Siitäpä sitten kun työpäivä oli pulkassa, lähdin viemään pikkuveljeni töihin. Sen verran ehdin kotona käymään, että kävin vaihtamassa tallivaatteet ja suuntasin tallille kun olin vienyt veljeni töihin. Tarhassa odotti suloinen Sissinen joka tuli portille vastaan kun huomasi, että mammalla taitaa olla herkkuporkkanoita mukana :D Tiistain lumentulon takia olin hiukan arpovalla päällä, että menenkö kentälle tekemään taaskaan mitään. Otin Sissin kuitenkin sisälle, harjailin ja laitoin hepan kuntoon ja päätin, että käydään nyt edes kokeilemassa liinan päässä missä kunnossa kenttä on. Onneksi lumi ei paakkuuntunut kavioiden alle paljoakaan ja pääsimme tekemään liinatreeniä. Sipsukka oli taas perinteisesti pörhäkkänä ja kuulolla ja reagoi käskyihini nopeasti. Muutamat pukkilaukatkin se ehti vetää sinä aikana ja olihan se kiva, että neiti pääsi vähän revittelemään liinan päässä :) Kun huomasin, että ylikierrokset oli vedetty, päätin nousta selkään ja ratsastaa ja voin vaan todeta, että mulla on maailman ihanin tamma! Sissi oli kuulolla ja herkkä, reagoi pohkeeseen ja oli kevyt suustaan, taipui ja kuunteli, IHANA! Nostettiin laukat ja viimeksi Sissi on laukannut niin hallitusti ja kivasti varmaan kesän lopussa. Johan unohtui työstressi sun muu stressi! Aikamoista Sissiterapiaa :) Laukat nousi molempiin suuntiin ensipyynnöllä ja neiti laukkaili rauhallista ja hallittua laukkaa niin kauan kuin pyysin. Välillä neiti kyllä meinasi oikoa päädyissä mutta annettakoon se anteeksi, oli se sen verran muuten mahtavalla päällä! Harmi vaan, että juuri tuollaisena päivänä kuvaajaa ei ole mukana, damn...No toivotaan, että tällaisia päiviä ratsastuksen suhteen alkaa tulemaan ihan joka kerta, heh toiveajattelua..
Mulla on nyt pari kansiota uutukaisia kuvia ja postausideoita tulvii. Ihanaa, että sain tällaisen kipinän nyt tänne blogin puolelle. Kiva kirjoitella avointa päiväkirjaa ja jakaa hyvät ja huonot hetkemme teidän lukijoiden kanssa :) Olkoon tämä postaus nyt kuvaton (boooooriiiiing!) sillä mulla on tulossa teille oikein kuvapläjäyksellä olevia postauksia tässä lähipäivinä ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti