keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kevättä rinnassa

Nyt tuli semmonen fiilis, että on bloggauksen aika taas. Kevättä kohti mennään hurjaa vauhtia ja asioita on ehtinyt tapahtua paljonkin (: Nimittäin... Hain eilen kouluun, saa nyt nähdä kun pääsykoekirjat tulevat, että millaista luettavaa se on... Mutta parhaani yritän ja se riittää mihin riittää! Pikkasen kyllä syletti nuo kirjojen hinnat... 4 kirjaa postikuluineen tuli maksamaan semmoset 173€! huh... Mutta ompahan motivaatio kohdallaan kun kerta oli noin kalliit pääsykoekirjatkin! (:

Aiemmin tässä kuussa oli mun pikkuisen Vida koirani leikkaus :( Ja sekös meitä kaikkia huoletti aivan kauheasti. Tarkastuksessa siltä löytyi muutamia kasvaimia, jotka olivat vielä hyvälaatuisia ja ne piti poistaa. Leikkauksen jälkeinen päivä oli kyllä kaikista hirvein, pieni raukka vaan itki ja itki kun oli kipuja... Onneksi eläinlääkärin määräämät kipulääkkeet sitten helpottivat aika nopeasti. Pari viikkoa haava-alueen suihkuttelua ja hoitoa ja tässä sitä nyt ollaan, koira on terveempi kuin koskaan ja täynnä elämää! :))

Pääsin myös tässä kuussa enempi kiinni hevosenomistajan arkeen. Mulla oli eräs viikonloppu pe-su täysi tallivastuu hevosista. Kaikki meni oikein mukavasti ja tallin omistajatkin reissusta palatessaan olivat myös tyytyväisiä työskentelyni jälkeen :) Voin kyllä nyt todeta, etten voi kuvitellakaan elämää enää ilman hevosia...
Tallilla olo tuntuu kuin oisit toisessa maailmassa. Arjen murheet ja stressi unohtuu ihan täysin.

Tällä hetkellä mun päässä ei pyörikään muut kuin hevoset, yötä päivää.... Muutamia ehdokkaita on ollut, mutta sitten kun ollaan alettu puhumaan syvällisemmin ostosta ja siitä, milloin voisi mennä katsomaan, niin kaupat on menneet ihan päin persettä. On tullut ilmi uutta vaivaa tai sitten velotetaan enempi mitä alunperin myyntihinta on ollut... Musta on välillä tuntunut, että luovutan, ettei mun oo tarkotus saada sitä hevosta. Tottakai, tiedätte varmaan tunteen, kun ihastutte johonkin asiaan ihan täysillä ja sitten matto vetäistään jalkojenne alta. Ei kiva tunne se. Mutta en panikoi, kaikki ajallaan :) Kyllä se oikea sieltä vielä löytyy!