Haaste

Sain siis tällaisen mukavan haasteen ja päätin ottaa sen vastaan koska se näytti niin mukavalta :D (haasteen minulle lähettänyt: cielo-estrella.blogspot.fi) Itse täytän tämän haasteen mukavana ajanvietteenä :)


Nämä haasteet voivat olla joskus hankalia, varsinkin niille, jotka haluavat pitää oman yksityiselämänsä netin ulkopuolella. Minä kuulun siihen joukkoon. Mulla ei ole blogissani pitkää sepostusta itsestäni tai en julkaise lemmikkieni oikeita nimiä, sillä olen hieman arka näiden blogien suhteen. Mutta koitan keksiä tähän haasteeseen jotakin "ei niin yksityistä" :D Ja sit aloitetaan...

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3.Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joillaon alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta:
1. Minulla on platinablondin väriset hiukset
2. Olen vain 155cm pitkä!

3. Rakastan valokuvaamista.

4. Olen yöihminen, tykkään valvoa myöhään ja nukkua pitkään aina kun mahdollista

5. Minulla on siniset silmät.

6. Olen yleensä kaveriporukan rämäpää!

7. Olen ammatiltani parturi-kampaaja.

8. Kävin hiusalan ohessa myös lukiota, joten lakkikin löytyy! Kävin siis kaksoistutkinnon.

9. Rakastan kenkiä ja omistankin niin monet kenkäparit, että minua jo huomautetaan asiasta.

10. Pidän enempi kesästä kuin talvesta.

11. Tykkään autolla ajamisesta, joka paikkaan täytyy siis mennä autolla matkasta huolimatta!

Siinäpä muutamia faktoja minusta, nämä faktat saattoivat olla hiukan tylsiä, mutta kuten aiemmin mainitsin, en tykkää availla yksityiselämääni liian paljoa yleisesti netissä (:

Haastajan kysymykset:
1. Miksi juuri se hevonen/poni, joka sinulla nyt on?
2. Lempihevosrotusi?
3. Kerro 10 adjektiivia parhaasta ystävästäsi?
4. Koulu- vai esteratsastus?

5. Ratsu vai ravuri?

6. Mikäoli toiveammattisilapsena? Entä nyt?

7. Mikä/mitkä on lempibändisi?

8. Entä artisti?

9. Mitä kaikkia kieliä osaat puhua sujuvasti?

10. Ensimmäinen poni/hevonen, jolla ratsastit?

11. Sinulle eniten opettanuthevonen/poni?

Vastaukset haastajan kysymyksiin:

1. Koska se oli rakkautta ensi silmäyksellä! En olisi voinut kuvitellakaan itselleni muunlaista hevosta! Ja sitäpaitsi pidän haasteista, mielestäni parhaiten palkitsee se, kun näet hevosesi kehittyvän.

2. Ei ole mitään tiettyä lempirotua. Jokainen hevonen on omalla tavallaan upea. Pidän kyllä friisiläisten uljaasta ulkomuodosta todella paljon!

3. Tähän voisin kommentoida, että kymmenen adjektiivia ihanan ja raivostuttavan siltä ja väliltä :) Paras ystävähän on kaikkea sitä ja vähän vielä päälle!

4. Nuorempana ehdottomasti esteet, nykyisin mieluummin koulu, mutta esteet hyvänä kakkosena.

5. Ratsu, josta ravuriksi? vai ravuri, josta ratsuksi? Ehdottomasti jälkimmäinen (:

6. Poliisi :DD nyt ehkä joku lakiin liittyvä.

7. Ei ole

8. Ei ole, kuuntelen mitä sattuu

9. Suomea. Englantia melkein sujuvasti (:

10. En muista.

11. Ehdottomasti sukulaiseni shettis, jonka kautta silloin koko heppahuumani alkoi! Kiitos tälle ihanan itsepäiselle shettikselle, joka opetti minulle paljon niin hyvässä kuin pahassa.

Minun haastekysymykset sinulle:

1. Kuinka monta vuotta olet ratsastanut?

2. Paras ominaisuus hevosessa?

3. Onko sinulla esikuvaa, jos on, niin kuka ja miksi?

4.  Lempihevosesi, miksi?

5. Ryhmä- vai yksityistunti, miksi?

6. Koulu- vai esteratsastus?

7. Paras hevosmuistosi? (leiriltä, ensimmäinen hevonen....)

8. Lempivuodenaika?

9. Jos saisit 3 toivomusta liittyen hevosiin, mitkä ne olisivat?

10. Onko sinulla tavoitteita ratsastuksen parissa?

11. Pahin hevosen selästä tippumisesi?

Haastan seuraavat blogit:
Kommentoi haasteeni alle, ota haaste vastaan ja kirjoitan blogisi osoitteen tähän :)

Muutosta elämässä

Viime viikko olikin hurja hulinaviikko. Silloin 20 päivä tallin hepat päästettiin kesälaitumelle, samalla kokeiltiin Sissiä uuteen laumaan. Sitten mulla olikin viimeinen viikko aikaa lukea pääsykokeisiin. Kauheasti tapahtui, tallilla niinkuin kotonakin. Nyt alkaa pikkuhiljaa onneksi meno rauhoittumaan :) Kerron hieman enempi viime viikostamme.

Maanantaina 20 päivä oli hevosten aika päästä kesälaitumelle. Laitumelle pääsi kaksi tallin hevosista ja meno oli oikein iloista. Päätettiin sitten tallinomistajien kanssa kokeilla Sissiä sinne laitsalle muiden heppojen joukkoon, suoraansanottuna hiukan jännitti. Mutta kuten olettaa saattaa, vanhempi tamma pistää yleensä nuoret pojanklopit kuriin. Siinä sitten päästettiin Sissi poikien sekaan. Pojat olivat oikein kiinnostuneita uudesta kaveristaan ja halusivat tulla tekemään lähempää tuttavuutta. Sissi antoi pojille kyllä kaviosta ja näytti suoraan, että tässä mun oma raja, jota te pojat ette ylitä. Siinä oli tilannetta (siis rajojen kokeilua) noin 15 minuutin ajan ja järjestys alkoi olla selvä. Oltiin aivan hämillämme, että eipä ole pitkilleen nähty noin hienoa laumaantutustuttamistilannetta. Huokaistiin siis kaikki helpotuksesta :) Noh, tämä laumajärjestys ei sitten kestänytkään kauaa kivana... Siitä kirjoitan hiukan alempana...

"tää laitumella olo on ihan huippuu!"

Viime viikko siis sujui lähinnä tallin ja koekirjojen parissa, loppuviikko alkoi olla sellaista stressiä pääsykokeiden kanssa. Loppuiltojen pitkät lukujaksot verottivat multa sitten aamusta aikaa, kun tuli valvottua myöhään ja sitten taas nukuttua puolillepäivin.... Mutta nyt voin huokaista helpotuksesta, tänään 27 päivä oli mun pääsykokeet. Koe oli vaikea, niinkuin jo odottaa saattoi. Mulle jäi kyllä ihan ok fiilikset omasta suorituksesta. Ei mennyt mitenkään loistavasti, mutta huonomminkin olisi voinut mennä! :) Nyt vaan jännitetään tuloksia ja katsotaan mihin suuntaan elämä mallautuu loppukesästä. Mutta se on sen ajan murhe sitten.


Niinkuin ylempänä totesin laiduntamisesta, tapahtui jotain aika jännää. Alkuun näytti että laumajärjestys oli selvä, tamma ei päästänyt poikia liian lähelle mutta oli kuitenkin niille ystävällinen. Toisinsanoen oli välittämättä pojista. Illemmasta katsottiin, että toinen pojista, poni, oli tekemässä vähän lähempää tuttavuutta Sissin kans. Alkuun se naurattikin meitä, aivan kuin poni olisi rakastunut Sissiin. Seuraavana päivänä ilmeni, että ponin vajaa puoli vuotta sitten tapahtuneen ruunauksen kestosta oli niin vähän aikaa että poni kuvittelikin olevansa edelleen ori. Se siis kosiskeli Sissiä ja yhtäkkiä Sissi päästikin sen aivan lähelleen. Tässä ongelmaksi muodostui se, että Sissi ja poni eivät päästäneet mua laitumella lähelleen, eli molemmat juoksivat mua yhdessä karkuun. Aivan kuin tyhjästä ne olisivat tehneet mua vastaan oman pikku salaliittoteoriansa. Sissin lähdettyä laitumelta alkoi kauhea kiljunta ja huuto tamman perään, poni näytti siltä että tulee jo langoista läpi. Joten tämä siis tarkoittaa sitä, että en pysty liikuttamaan hevostani enää päivisin, siksi että poni tulee sen seurauksena aidoista läpi.... Hiukan turhauttava tilanne, olen vasta saanut Sissin omakseni ja nyt on jo sellainen tilanne, etten voi käydä päivisin sitä liikuttamassa. Toivomme vain, että tilanne tästä rauhottuisi ajan kanssa, ei voi muuta kuin toivoa... Mutta katsellaan, mikäli tämän ponin riippuvuus Sissistä ei rauhoitu, ei auta muu kuin erottaa ne toisistaan. Turhauttavaa, mutta nämä ovat hevosille suuria muutoksia, joten toivotaan ajan rauhoittavan tilannetta.

Hähäää, ota kii jos saat!

Onko teillä lukijoilla samankaltaisia kokemuksia tällaisesta? Jos on, onko teillä tehty millaisia ratkaisuja?

Ratsastelua

Noniin, olen vihdoin ja viimein saanut aikaiseksi räpsiä kuvia Sissistä ja raahasin eräs päivä kuvaajan tallille mukaan :) Heti alkuun sanon, että suurin osa kuvista tullaan ottamaan järkkärilläni, canon eos400d:llä, sekä puhelimeni kameralla. En omista mitään parasta objektiivia järkkäriin, se on vielä hankintalistalla, joten pahoittelen jos osa kuvista tulee olemaan hieman rakeisia/sumuisia.

Mutta itse asiaan, olen liikutellut Sissiä suht säästeliäästi sen tulosta asti. Perjantaina päätin mennä ratsastamaan sillä kentälle ja katsoa mitä se siellä osaa. Sanotaan että töitä riittää, mutta tytössä on sen verran potkua että sen kanssa on kiva tehdä töitä.

Aloitettiin ratsastus ja alkukäyntien jälkeen nosteltiin ravia ja tehtiin paljon pikkuympyröitä tasapainon kehittymiseksi. Sissi on todella kuuliainen ratsastaa, mutta välillä innostuessaan se unohtaa mitä varten ratsastaja sen selässä on... Noh, harjoitus tekee mestarin :)

Uusi ulkoasu

Vielä täytyi sen verran kirjoittaa, että nyt sain vihdoin aikaiseksi tehdä uuden ulkoasun. Tämä ulkoasu sai nyt tällaisen ällön vaaleanpunaisen värin, eh :D Välillä on hauska leikkiä väreillä, jospa sitten ensi kerralla tekisin "vähän" neutraalimman värisen tästä blogista ;> Tiedän, tämä väri on varmasti toisten keskuudessa varsin vihattu ja toisten keskuudessa _IHANA_ mutta pidemmittä puheitta, tässä tämä nyt on, ready!

Juoksutusta ja muuta puuhailua

Sissi on yllättävän hyvin alkanut kotiutumaan uuteen talliin, ollaan lauantaista asti tehty joka päivä tunnin mittaisia kävelylenkkejä maastossa ilman mitään sen kummempia suunnitelmia. Tänään Sissi pääsikin tekemään jo vähän töitä. Juoksutin sitä ja tyttö meni liinan päässä hyvin, muutama ilopukki tuli kylläkin, mutta sehän kuuluu asiaan.

Sissi on luonteeltaan hyvin nöyrä, juoksuttaessa ei tarvinnut kuin antaa käsky ja Sissi ravasi liinassa niin pitkään kuin annoin seuraavia käskyjä. On hienoa tehdä töitä hevosen kanssa, joka selvästi pitää työnteosta ja joka on rehellinen. Sissihän on siis koulutettu ravaamaan kilpaa, startteja sillä on alla 12, joten kouluttaminen ratsupuolelle saattaa olla hiukan helpompaa, kuin hevoselle, joka on juossut vuosia kilpaa. Sissihän ei siis osaa nostaa käskystä laukkaa, se kun on ollut sille kielletty askellaji. Tänään sain sen kuitenkin laukkaamaan kerrallaan jopa kaksi kokonaista isoa ympyrää hillittyä laukkaa ja olin erittäin tyytyväinen tyttöön! Paljon on töitä kuitenkin vielä edessä, mutta tästä on hyvä aloittaa.

Harmikseni en tietenkään muistanut kameraa ottaa mukaan tallille ja en edes tajunnut kuvata puhelimella juoksutusta... Noh, eiköhän näitä kertoja tule tässä pian lisää niin jospa sitten saataisiin kuvamateriaalia tammasta liinan päässä :)

Sissi on tullut kotiin!

Niinkuin otsikko kertookin, Sissi saapui tänään tallille ja tästä päivästä meidän yhteiselo alkaa! Aivan huippufiilis nyt, ajatella että monien vuosien pitkäaikainen haave vihdoin toteutui.

En sitten viime yönä saanut edes kunnolla unta, kun tämä päivä jännitti niin kovasti. Aamulla suuntasin yhdessä vanhempieni kanssa tallille tekemään loppuhetken valmistelut ja odottamaan hevosta, ja kyllä odottavan aika on pitkä! :) No odotus sitten palkittiin ja tallin pihaan saapui auto hevoskoppi perässään, sitä tunnetta en voi edes sanoin kuvailla, samalla olin NIIN onnellinen ja NIIN jännittynyt hevosen saapumisesta :) Kopista peruutti minun ikioma amerikkalainen lämminverinen tammani "Sissi"!

Jännitin kovasti etukäteen, että kuinkakohan Sissi suhtautuu aivan uuteen ympäristöön ja uusiin hevoskavereihin. Tamma yllätti minut ja kaikki muut paikallaolijat suunnattomalla fiksuudellaan, tietysti pitihän sitä kauheasti pöristä ja höristä, mutta Sissi käyttäytyi aivan moitteettomasti. Vietiin Sissi sille rakennettuun väliaikaisaitaukseen, jossa se viettää seuraavat pari päivää ennen kuin siirrämme sen kahden muun hevosen aitaan :) Tammalla sattuu nimittäin tällä hetkellä olemaan kiima, niin hiukan odotellaan sen ohimenoa ennen muiden kanssa tarhaamista.

Käytiin päivällä sitten vähän jo tutustumassa paikkoihin, Sissiä jännitti aluksi hiukan, mutta hienosti sitten rohkaistui ja käveli paikasta toiseen kuin vanha tekijä! Juoksutin sitä hiukan kentällä jo tänään ja vein takaisin tarhaan loppupäiväksi.

Päiväni meni kokonaan vain tammaa tuijotellessa, on niin hienoa omistaa jotakin aivan uskomattoman upeaa! :) Lähipäivinä yritän saada aikaiseksi kirjoitella tammasta hiukan tietoja ja räpsiä muutamia kuvia.