Mitä sitä sitten seuraavaksi?

Taas jälleen liian pitkä blogihiljaisuus... Minun bloggausintoni katosi suoraan sanottuna yhteen kirjeeseen jonka sain jokin tovi sitten. Hain jokin aika sitten yliopistoon ja panostin ja annoin kaikkeni pääsykokeisiin. Luin yhteensä neljä kirjaa, sivuja liki 800 ja aikaa 1,5kk. Käytin jopa osan kesälomistani vain lukeakseni hullun lailla ja Sissikin jäi vähemmälle liikutukselle pääsykokeisiin pänttäämisen takia. Joka päivä töistä päästyäni otin kirjan käteen ja sinnikkäästi kahvin voimalla pusersin illat kirjojen parissa välillä kirjojen kanssa päiväunia torkkuen... Ja viimein koitti päivä että pääsykokeet tulivat, tein koetta melkein neljä tuntia miettien ja pohtien asioita ja tein parhaani. Tämän hullunmyllyn jälkeen ja pääsykokeiden jälkeen minulle jäi hyvä fiilis, asiat jäivät suht hyvin mieleen ja koin pääsykokeiden menevän ihan ok:sti. No mutta sain kuin sainkin sitten kirjeen yliopistolta. Avasin kirjeen sydän hakkaen tuhatta ja sataa ja mitä kirjeessä olikaan? No siellähän se sievästi olla möllötti vastaus jotta ei ole asiaa tänäkään vuonna yliopistoon. Voi itkuparku sitä tunnetta kun vielä toisen kerran varmistin ja totesin että mitä helv.... KAIKKI panostukseni jälleen kerran turhaa... (Hyvä on, moni ajattelee, että kokemustahan se vaan on ja ensi kerralla tiedän vielä enemmän ja paremmin, mutta kuka sitä jaksaa odotella monia vuosia ja lukea monia kirjoja vain kokeillakseen onneaan ja saaden sitten kirjeen, jossa käy ilmi ettei TAASKAAN napannut!) Harmittaa kyllä hirveästi, koska annoin kuitenkin kaikkeni mutta se ei tällä kertaa vain riittänyt. Olin kyllä niin harmissani ja turhautunutkin kirjeen tullessa muutaman viikon sen jälkeenkin, että tuntui ettei mikään kiinnosta. Nyt kun olen saanut nollata tilanteen niin tottakai se hyvänä kokemuksena taas meni, mutta uskon että tällä oli jokin tarkoitus ja ovet uusiin mahdollisuuksiin avautuu. Saa sitten nähdä mitä sitä seuraavaksi keksin?


Olin pari edeltävää viikkoa lomallakin! Käytiin mieheni (no joo ei olla naimisissa mutten osaa käyttää hänestä sanaa poikaystävä kun asumme kuitenkin yhdessä:D) kanssa Tallinnassa muutaman päivän reissulla. Kelit olivat ihan hyvät ja kyllä viihdyttiin! Tallinnasta palattiin takaisin Suomeen ja jäimme sitten Helsinkiin vielä yöksi ja voin vain todeta, että huhheijaa ei ole stadi kyllä meikäläisen paikka :D Liikaa ihmisiä, liikaa melua ja vilskettä, härdelliä jne. Viihdyn pienemmällä paikkakunnalla vaikka onhan sellaisessakin asumisessa ne huonotkin puolet. Esimerkiksi se, että kaikki luulee tuntevansa toisensa ja varsinkin toisten asiat paremmin kuin sinä itse! Silti veri vetää Itään eikä Etelään ;D Oli kyllä mahtava ensimmäinen lomaviikko mutta sitten toinen lomaviikko pitikin sisällään sisällä olemista. Vettä tuli joka päivä kuin esterin persuuksista ja sekös harmitti! Aina kun olin lähdössä tallille liikuttamaan Sissiä, tottakai sadepuuska iski ja pilasi nekin suunnitelmat. Sissi on siis vietellyt kevyttä elämää jälleen... Ja siitäkös tamma on nauttinutkin! Ja tottakai kun palasin viime viikon maanantaina takaisin töihin, ihanat helteet iskivät, tottakai.

Tällainen kaveri meillä oli matkakaverina laivamatkan ajan!

Laivalla tuuli niin kovasti, että takille oli käyttöä!

En tietenkään ole seisottanut tammaa taas liki kuukauden ajan vaan toki olen ratsastellutkin :) Neiti on mennyt ihan hyvin, mutta mitään uutta mullistavaa ei ole tapahtunut. Jotakin edistystä kuitenkin, mikä saattaa monille ratsuhevosille olla itsestäänselvyys on se, että viime kuukauden aikana olen saanut aika mukavasti vaihdella tempoa ratsastaessa. Ja tämän lisäksi tässä nyt parin kuukauden aikana kun olen tehnyt pikkuhiljaa kuolainvaihdosta hieman pehmeämpään, neiti on alkanut hyväksyä tuntuman suussaan! Kolmipalabaucher siis seuraavana tavoitteena pelhameiden jälkeen, mutta välillä olen mennyt myös pelhameilla, koska olen kokenut että neiti välillä "unohtaa" kuunnella ratsastajaa ja sitten alkaa kiirehtiminen ja kuolaimen alla kulkeminen. Kaiken lisäksi Sissi oli pudottanut lauantaina toisen etukenkänsä, joten jätin viikonlopun ratsastelut suosiolla väliin. Saimme neidille eilen etukengän paikalleen, kun eräs paikkakuntalainen ystävällinen kengittäjämies kävi laittamassa neidille kengän takaisin jalkaan :) Aion mennä tänään illasta ratsastamaan ja laittamaan tammasen kunnolla töihin. Katsellaan mitä tulee :D Blogi-intoni palatessa tekstejä tulee sitten hiukan useammin ja kuvamatskua sekä videota meidän menosta luvassa!

Kesäkuussa takki päällä vesisateessa ratsastellessa? Gramaaneilla ratsastuksesta voisin kertoa seuraavassa postauksessa hieman lisää kuinka meillä meni!