Syksyisempi ulkoasu

Niin se vaan on todettava ja totuttava siihen tosiasiaan että syksy on lähellä... Sain tänään inspiraation tehdä uuden bannerin entisen sinertävän tilalle. Tällä kertaa syksyisempää lookkia :)

Mitäs pidätte blogin uudesta ulkoasusta? :)

Ihanan raivostuttava hevonen!

Tämä postaus kertoo keskiviikon kentällä menosta. Menin keskiviikkona illalla tallille suurinpiirtein kuuden maissa ja puuhailin hetken aikaa tallilla laittaen hevosille iltaruoat valmiiksi ja sainkin hullun"hauskan" päähänpiston kyhätä kentälle pari estettä. Menin siis kentälle ja kantelin tolppia ja puomeja saaden aikaan miniristikon sekä mini"pystyn", ennemminkin kavaletin. Kentän toinen pitkä sivu oli rankkasateiden jäljiltä aika pehmeän ja märän näköinen joten jouduin miettimään minne kyhäisin nämä pari estettä. Valitsin sitten toisen pitkän sivun laittaen parit esteet siihen. Tämän jälkeen laitoin hevosten iltaruoat karsinoihin ja lähdimme hakemaan hevosia sisälle. Harjausten ja varusteidenlaiton jälkeen suuntasimmekin sitten kentälle.


Keskiviikon treenailut voisin hyvin tiivistää muutamaan lauseeseen. Alku meni hyvin mutta meno alkoi muuttua ja muistuttaa lähinnä kummelin sketsisarjalta. Naurettavaa viihdettä, jonka vain tietynlaisen huumorin omaava ymmärtää. Mutta selostan asiasta nyt hieman tarkemmin. Alussa kentälle mentäessä tamma kyttäsi kentän laidalla olevia esteitä, vähän niinkuin osasin jo odottaa... Alkukäynnit ja ravit menivät hyvin ja pyrin heti alusta alkaen kokeilemaan meneekö pohjeavut kuinka hyvin perille. Tamma oli kuulolla ja herkkä ja kevyt suustaan eikä vastustellut tuntumaan ollenkaan. Ravailtiin molempia kierroksia ja sitten tamma yllätti mut IHAN täysin! Mentiin oikeaan kierrokseen ravia ja päädyssä arvelin taivutella tammaa hieman sisemmälle uraa. Päädyssä ulkopohje kiinni ja tavoitteena siis, että päädyt menisivät pyöreänä kuitenkaan oikomatta kulmiin ja mitäs sitten tapahtuikaan!?

Kyllä pääsi tuollaisen raviväistön jälkeen ratsastajalta semmoinen riemunkiljaisu ja leveä hymy huulille :D Aika huikeeta, tammahan osaa väistää ja ihan jopa ravissa! :D Tämän jälkeen jatkoin muutaman kerran vielä väistöjä, jotka onnistuivat hyvin! Vasempaan kierrokseen neiti ei oikein hokaissut asiaa, mutta en sen kummemmin viitsinyt alkaa tuolla kerralla paneutua väistöihin sen enempää. Sissistä huomasi kuinka sen oikea kierros on hurjan paljon huonompi mutta väistöt sen sijaan tuohon kierrokseen onnistuvat paljon mutkattomammin kuin vasempaan. Sain tehdä todella paljon satulassa töitä, että tamma kulki suoralla uralla edes suoraan... Homma alkoi kuitenkin toimimaan ja alkukankeuksien jälkeen mukavasti meni. Sissi on aina ollut taipuvainen kuumumaan viimeistään laukannostojen jälkeen. Joskus hyvinä päivinä se ei kuumu ja jaksaa keskittyä, mutta huonompina päivinä (niinkuin keskiviikkona) pakka ikäänkuin leviää laukannostojen jälkeen. Nostin molemmat laukat ja ne kyllä nousivat ihan terhakkaasti! Sen jälkeen, kun oli vuorossa esteiden ylitys, pakkahan levisi siinä vaiheessa ja pahasti käteen. Tamma kuumui, kipsutteli, oikutteli ja vaikka sun mitä. Ei liikkunut eteen, taakse sivulle, hieman etusillaan ylöspäin kyllä. Tämä tapahtui siis kun olimme JO ylittäneet esteet monta kertaa, joten kyse ei ollut edes siitä että oikuttelu olisi johtunut ettei tamma uskalla mennä esteille. Ylitettiin esteet lähinnä ravissa, jalat yksi kerrallaan yli. Muutama hyppy tuli ja pääsimme esteet myös laukassa. Luulen, että rutiinin puute on se suurin syy tällaiseen. Pitäisi useammin muistaa laittaa muutama pieni este kentälle ja ylitellä niitä vaivihkaa. Siinä vaiheessa kun Sissi meni siihen tilaan, ettei edes laukkoja suostunut nostamaan vaan aina kun pohkeet koskettivat kylkiä, luvassa oli muutama pomppu, ajattelin ottaa muutamat hyvät ravipätkät ja lopettaa loppukäyntien kautta homman siihen.


Aina ei voi onnistua ja ihmettelen miten kivasti Sissi meni ennenkuin se loputon vääntö alkoi. Ymmärrän kyllä täysin sen käytöksen, rutiininpuute, kesäloma, ei ihme jos pakka menee sekaisin hevoselta! Ja siihen vielä räveltäjä ja häseltäjä ratsastaja selkään niin sanomista tulee. Taidetaan palailla pikkuhiljaa takaisin työarkeen ilman esteitä ja katsellaan niitä sitten kun rutiini palaa takaisin molempien arkeen :D Sissi on kyllä siitä ihana hevonen, että vaikka se miten kuumuisi ja alkaisi kiukkuamaan niin sillä kuitenkin on todella kova tarve miellyttää ratsastajaa. Mitään se ei ilmaiseksi anna, mutta luonteeltaan se on puhdasta kultaa. Ihanan raivostuttava tamma.

Mietin pitkään viitsinkö kirjoittaa keskiviikosta, varsinkin niistä ei niin hyvin menneistä asioista, mutta se on fakta hevosten kanssa touhutessa, että tämän lajin harrastaminen ei ole aina ruusuilla tanssimista. Vastoinkäymisiä tulee, mutta onneksi Sissin kanssa on enemmän hyviä kuin huonoja hetkiä. Valmennuksissa haluan alkaa käymään jotta saadaan ammattilaisen vinkkejä meidän tekemiseen :)

Se minkä olen huomannut kehityksessämme on luottamuksen lisääntyminen. Sissi on alusta alkaen ollut sellainen hevonen, joka ei ole oikein ihmisistä niin kiinnostunut ja herkkujen saannin jälkeen häipyy aina takaisin laiduntamaan. Se ei ole ennen viihtynyt "muuten vaan" ihmisen vieressä kerjäten rapsutuksia, mutta nyt asiat ovat alkaneet muuttua. Minut huomatessaan tarhan laidalla Sissi on nykyisin se, joka ensimmäisenä tulee katsomaan, viihtyy rapsuteltavana ja on huomattavasti kiinnostuneempi ihmisen seurasta kuin alussa. Se jos mikä, on tärkeämpää minulle kuin se, kuinka taitava hevoseni ratsuna on.

Kuulumisia!

Tämän postauksen kuvat ovat otettu alkukesästä, fiilistellään siis lämpimiä kelejä!
(Pahainenkin ravurinrupsukka!)

Mulla on ollut nyt aivan kauheasti tekemistä ja blogi on taas jäänyt päivittämättä. Toisaalta en ota blogistani mitään turhia paineita, koska tämä on minun ja hevoseni "päiväkirja" periaatteella tehty ja pidetty, joten kauheita paineita tämän suhteen en siis kanna :) Mielestäni sellainen postaaminen, joka on väkisin väännetty vain täyttämään blogia, ei annan blogille minkäänlaista sisältöä. Mieluummin postaustahti harvemmassa mutta että jutussa säilyy sisältö kuin hätäisesti tehdyt blogin täytepostaukset.



Meillä Sissin kanssa menee asiat ihan kivasti. Sissi oli saanut viikonloppuna jostain syystä laitumella pienen vekin takapäähänsä, mutta onneksi vekki ei ollut avohaava joten syytä paniikkiin ei ole. Toki säikähdin aluksi, että mistä ihmeestä tamma on saanut noin kymmenen sentin pituisen ja parin sentin levyisen vekin, josta karvat olivat lähteneet kokonaan. Luultavasti piehtaroidessa tai hangatessaan iskenyt johonkin kiveen/kantoon. Alkuviikon seurailin tilannetta ja putsailin vekkiä joka näyttää nyt ihan hyvältä. Alkuviikosta en kuitenkaan tammaa viitsinyt suuremmin liikutella, ettei haava vahingossakaan aukea.

Aina valmiina töihin!

Kauheaa kuinka nopeasti kelit muuttuivat ja ihan voi tokaista että syksy on tullut saapuakseen! Ratsastusten suhteen olen kyllä helpottunut, että kuumin aika kesästä on ohi. Ihanaa päästä jälleen tekemään hevosen kanssa jotakin! Liian "toimettomana" tuli kesä kyllä vietettyä ratsastusten suhteen kuumuuden takia ja kyllä se kehityksessäkin näkyy, samalla viivalla jumputetaan mutta tuskin tällaisen harrastekaksikon kannattaa asiasta sen suurempaa stressiä ottaa. Nyt uudella motivaatiolla taas aloitellaan ja meillä on Sissin kanssa meidän historian ensimmäinen valmennus tulossa 11.9, jee!

Kerroinkin eräässä aiemmassa postauksessa Sissin karsinan "remontista" ja nyt homma olisi vihdoin valmis ja neiti pääsikin takaisin omaan prinsessamökkiinsä ;) Tallinomistaja kertoi, että Sissi ei meinannut ensin uskaltaa mennä karsinaansa, joka oli muuttunut valtavasti! Pienten suostuttelujen jälkeen taisi tammakin muistaa, että sen oma pikku mökkinsähän se olikin. Ikkuna karsinassa on tamman mielestä tällä hetkellä liian puhdas ja eilen Sissi harjaillessani tamma säikähteli ikkunan takana juoksevia mörköjä. Höpsö hevonen :)

Kyllä se osaa hienostikin mennä kun vaan kehtaa

Eilen vuorossa oli pitkästä aikaa kentällä menoa. Yllätyin miten hienosti tamma jaksoi kuunnella, vaikka onkin viettänyt kesän hieman liiankin leppoisissa merkeissä liikkumisen suhteen. Keli oli eilen aika epävakaa ja kentälle mennessämme tuuli aika kovasti. Alkukäynneissä tamma pöristeli ja puhalteli, kyttäili kulmia ja eteni hieman jännittyneesti etupainoisena pää korkealla kipsutellen, mutta nopeasti Sissikin siitä sitten alkoi rentoutumaan kun huomasi ettei männyn takana tainnut mörköjä ollakaan! Huomasin, että tamma oli heti alusta asti pohkeelle hieman kuuro ja sainkin tehdä kunnolla töitä satulassa että sain pohjeavut kunnolla läpi. Hassua että välillä näin päin, kun yleensä Sissi tuppaa olemaan vähän liiankin herkkä pohjeavuille ja reagoi joskus niihin jopa räjähdysmäisesti. Tänään saan kuvaajan pitkästä aikaa taas tallille! Katsotaan ehdinkö enää illalla päivittelemään tämän päivän ratsastuksia mutta lupaan, että huomenna materiaalia tulee! :) Pahoittelut että tähän postaukseen tuli tungettua asiaa laidasta laitaan, mutta yleensä minun kuulumiset pidemmän postaustauon jäljiltä ovat juuri tällaisia "missä mennään" postauksia. Eli tungen kaikki tällä välillä tapahtuneet ja ajatukset samaan postaukseen. Mutta viimeistään sitten huomiseen!

Ensimmäinen videopostaus! (+kuvia)

Jihuu kiittäkäämme minun kuumettani, vihdoin blogini historian ensimmäinen video olisi editoitu ja nyt se saa ensi-iltansa täällä blogissa! Kaikenlainen arvostelu kiellettyä.... Hahha no ei tosi, tämä seuraava video voi herättää hilpeyttä sekä nyrpeyttä, riippuu mitenkä huumorilla sen katsot!



Päätin tehdä videon parin viikon takaiselta ratsastukselta. Keskityttiin tuolloin eniten ravi-laukka-ravi siirtymisiin. Sissi kuumuu vielä jonkin verran laukannostoista ja kuten videoltakin (loppupuolelta) näkyy, laukkojen jälkeen se ei malttaisi enää ravailla vaan sen tipsuttelee hassua askelta ennenkuin se ymmärtää ettei laukkaa ihan vielä nosteta vaan ravataan hetki vielä ennen sitä :) Videolle tallentui vain meidän raviosuudet, mutta parempi sekin on kun ei mitään.

Alkuraveja

Tässä vielä vähän "lämmiteltiin"

Tuona kertana Sissi oli muuten kiva ratsastaa mutta ajoittain se oli edestä hirmu "painava". Alkuun tuntumaa ei meinannut löytyä ollenkaan ja välillä tuntuman löydyttyä neiti kaivautui niin syvälle alas, että minun oli yritettävä nostaa sitä hieman jolloin Sissi poistui tuntumalta jälleen. Kymmenisen minuuttia haeskeltiin tuntumaa ja kyllä se sieltä sitten löytyi ja Sissikin hyväksyi sen kunhan minä vain muistin pitää pehmeän ja vakaan käden. Heti jos oma käteni alkoi "heijaamaan" liikaa, huomasin Sissin nostavan päänsä tuntumalta pois. Nyt vasta olen alkanut ymmärtämään ne nappulat, jotka on oltava kytkettyinä päälle tällä tammalla ratsastaessa. Nappulan ollessa off-asennossa tammakaan ei anna kaikkeaan. Ratsastus meni muuten kivasti ja loppua kohti se parani. Kuvaajakin kommentoi lopussa että hyvin meni! :)

Mitä mieltä olitte tällaisesta postauksesta? Kiinnostavatko tällaiset ratsastusvideot? Jättäkää kommenttia ja kertokaa mielipiteenne! :)