Huoletonta elämää

 Kävin lauantaina tallilla tammojen tarhassa parisen tuntia kameran kanssa kyykkimässä. Neidot ihmettelivät ja tulivat välillä lähempää katsomaan, että mitä ihmettä minä siellä nurmen rajassa oikein pyllistelen! Ajatuksena minulla oli, että saisin Sissistä kivoja laidunkuvia. Ehkä jonkinsortin juoksukuvia, upeita pääkuvia, kivoja rakennekuvia, mutta sain palata siellä tarhassa kyykkiessäni aika nopeasti maan pinnalle ja pois sellaisista kuvitelmista huomatakseni, että tammat olivat sillä päällä, ettei niitä tuollainen poseeraaminen sen enempää kiinnostanut. Molemmilla päät koko ajan maassa ruohoa syöden. Mitä nyt välillä viitsivät sen verran päätä nostaa, että saivat enimmät ötökät naamasta karkoitettua! Perus huoletonta hevosen elämää siis viettivät. Minä muutaman tunnin jälkeen, jalkoihin pistelevien nokkosten, selästä purevien paarmojen ja kuuman auringon paahtamana päätin sitten jättää kuvausleikin sikseen ja lähteä itse kotiin viettämään grilli-iltaa ja nauttimaan herkuista kotisohvalle :)



On ollut niin ihana huomata miten hevoseni nauttii kesästä, laitumesta, vapaammasta olosta mutta tietysti se nauttii myös liikunnasta, jota ei todellakaan unohdeta edes kesäisin ;) Tässä lauantain laidunkuvia, onnistuneita ja vähemmän onnistuneita räpsyjä Sissistä.

Lihansyöjä hevonen havaittu!

Välillä muistettiin myös hätistellä sontiaisia!

Fiksun näköinen muulini <3

Feel the moment

Huh hellettä sentään! Ratsastukset ovat nyt hiukan jääneet kuumien helteiden takia. Päivällä hevosen liikuttaminen olisi niin julmaa molempia kohtaan, että olen suosiolla jättänyt ratsastelut illalle. Silloin on vähemmän myös kaiken maailman sittisontiaisia ja paarmanretaleita ja ilman hieman viilentyessä on mukavempi keskittyä treenailuihin. Lempivuodenaikani on kesä, mutta jo minun, kesän rakastajan, on sanottava että minun makuunkin nämä kelit ovat olleet aivan liian kuumat!



Nyt voin ilolla sanoa, että maalausurakka olisi valmis Sissin karsinan suhteen! Laitoimme perjantaina kumimatot paikalleen, mutta jostain syystä osa matoista jäi paria senttiä liian pitkäksi, joten osa matoista ja reunoista meni sitten rullalle. Siinä pähkäilimme tallinomistajan kanssa että missäköhän on mennyt vikaan ja päätimme jättää matot "lepäämään" pariksi päiväksi jos ne hyvällä tuurilla asettuisivat kuin itsestään lopullisesti paikalleen ;) Sissi saa siis viettää vielä muutaman päivän poissa uudesta valkoisesta prinsessakodistaan!



Kylläpäs tähän postaukseen tulee tekstiä laidasta laitaan, mutta menkööt. Perjantaina kävin siivoilemassa ja minulla oli koira mukana tallilla, joten annoin Sissille vapaapäivän liikkumiselta. Juuri ennen poislähtöä ajattelin vielä käydä kurkkaamassa tammoja tarhassa ja siellähän ne molemmat neitokaiset makasivat auringonpaisteessa elämästään nauttien. Käskin koiraa odottamaan kauempana ja ajattelin mennä katsomaan tammoja lähempää. Arvelin, että tuskin pääsen tammani viereen maahan istuskelemaan, se kun on aina välillä oman arvonsa tunteva neiti, joka ei hellyyksiä välillä pahemmin kaipaa ;) Kävelin lähemmäs ja tammani otti jo etujalat alleen mutta ehdin mennä sen viereen ja istuin nopeasti Sissin viereen. No eihän neidillä sitten siitä minnekään kiire ollut vaan se painoi päänsä syliini minun silittäessä sen päätä. Se hetki oli jotakin niin upeaa ja ihanaa, sellainen hetki joka merkkasi minulle todella paljon. Pakoeläimen luottamuksen ansaitseminen on minulle upea ja uskomaton asia, jota arvostan mielettömästi! Olisin voinut jäädä siihen loppupäiväksi, vain minä ja rakas Sissini pää sylissäni. Kyllä elämä on ihanaa! Tuollaiset hetket ovat mielestäni hevosen omistajan parhaita hetkiä. Huomata kuinka tuollainen eläin luottaa ihmiseen niin täysin.....


Sitten hieman ratsastuskuulumisia lyhyesti....
Tänään sain pitkästä aikaa kuvaajankin mukaan tallille. Nyt kuvia olisi mukavasti arkistoissa, joten postauksia on luvassa hieman tiuhempaan tahtiin tulossa. Menin tänään ilman satulaa hackamoren kera ja hyvin meni. Huomaa kun en ole kauheasti kuolaimettomilla mennyt, että apujen kanssa meinattiin hieman kiirehtiä ja olla hieman täpinöissään mutta aika nopeasti neitikin alkoi kuuntelemaan puskematta itse eteenpäin. Olemme  nyt menneet pelhameilla ja tarkoitus on koko ajan siedättää kevyempään kuolaimeen. Luulen että isoin "ongelma" ja se askeleen ottaminen kevyempään kuolaimeen on omistajan korvien välissä. Tämän päivän ratsastelujen perusteella Sissi menisi ongelmitta vaikka juurikin noilla kuolaimettomilla pienten totuttelujen jälkeen tietysti. Analyyttisempaa ratsastuspostausta tulossa. Tähän loppuun muutama kuva esimakuna tulevasta!

Alkuravia

Tämäkin vielä kuva alkuraveista

Tässä hieman esimakua tulevasta postauksesta! :)

Viimeinkin blogini sai uuden ulkoasun, mitä mieltä olette? Onko parempi kuin entinen? :) Palautetta ottaisin enemmän kuin mielelläni vastaan! :)

Operaatio hikihatussa!

Keskustelin tallinomistajan kanssa Sissin karsinasta ja ajattelimme että kun kelit ovat näin upeat niin voisimme siivota karsinat perusteellisesti, koska niitähän joutuu veden kanssa läträämään ja nyt olisi mainiot kelit kuivumisen kannalta. Sissin karsinanpohjassa on paksu kumimatto, joka on käytössä ollut todella hyvä! Se on hirmu helppo siivota ja se on hevosellekin paljon pehmeämpi jaloille sekä talvella se eristää hiukan myös kylmää. Nyt ajattelimme, että olisi aika irroitella matot ja kuivattaa pohjat. Samalla siinä sitten mietimme, että pesisin karsinan puuosat, joissa varsinkin yhdessä kohdassa on neidin melkoiset ruokaröplyt! Sissi kun on aika tarkka ruuasta ja sen koostumuksesta. Seinästä pystyi kyllä päättelemään, että on muutamina kertoina ollut neidin makuun liian "vellimäinen" ateria :D

Sissi kesällä 2013

Operaatio alkoi viikonloppuna kumimattoja siirrellessä ja karsinan pohjaa siivotessa. Kauheassa sotkussa se ei ihme kylläkään maton alta ollut mitä ihmettelimme suuresti! Hyvin tiivis paketti on siis ollut :) Hiukan kosteutta muutamilla alueilla ja nyt onkin mitä mainioimmat kelit pohjien kuivatukselle. Tänään aloitin seinien pesemisellä ja huomenna jatkan seinien putsausta loppuun ja alan kalkitsemaan karsinan seiniä. Odotan lopputulosta innolla ja täytyykin muistaa huomenna ottaa ennen-jälkeen kuvat! Onneksi tallissa ilma on sen verran viileämpi, että tuollaista hommaa jaksaa tehdä. Hikihatussa sitä siltikin painettiin tänään ja sama meno jatkukoon huomenna, luultavasti viikonlopulle asti. Neiti viettää nyt siihen asti kunhan sen oma prinsessapyhättö valmistuu, yönsä toisessa karsinassa :)

Välillä mietin omistanko hevosen vai oravan?

Ratsastuspostausta tulossa lähipäivinä kunhan saan kuvat koneelle siirrettyä! :) Näiden helteiden takia olen ratsastanut niin myöhään illasta, etten ole jaksanut sitten enää kuviakaan koneelle laittaa. Mutta lisää seuraavassa postauksessa!

Mitä sitä sitten seuraavaksi?

Taas jälleen liian pitkä blogihiljaisuus... Minun bloggausintoni katosi suoraan sanottuna yhteen kirjeeseen jonka sain jokin tovi sitten. Hain jokin aika sitten yliopistoon ja panostin ja annoin kaikkeni pääsykokeisiin. Luin yhteensä neljä kirjaa, sivuja liki 800 ja aikaa 1,5kk. Käytin jopa osan kesälomistani vain lukeakseni hullun lailla ja Sissikin jäi vähemmälle liikutukselle pääsykokeisiin pänttäämisen takia. Joka päivä töistä päästyäni otin kirjan käteen ja sinnikkäästi kahvin voimalla pusersin illat kirjojen parissa välillä kirjojen kanssa päiväunia torkkuen... Ja viimein koitti päivä että pääsykokeet tulivat, tein koetta melkein neljä tuntia miettien ja pohtien asioita ja tein parhaani. Tämän hullunmyllyn jälkeen ja pääsykokeiden jälkeen minulle jäi hyvä fiilis, asiat jäivät suht hyvin mieleen ja koin pääsykokeiden menevän ihan ok:sti. No mutta sain kuin sainkin sitten kirjeen yliopistolta. Avasin kirjeen sydän hakkaen tuhatta ja sataa ja mitä kirjeessä olikaan? No siellähän se sievästi olla möllötti vastaus jotta ei ole asiaa tänäkään vuonna yliopistoon. Voi itkuparku sitä tunnetta kun vielä toisen kerran varmistin ja totesin että mitä helv.... KAIKKI panostukseni jälleen kerran turhaa... (Hyvä on, moni ajattelee, että kokemustahan se vaan on ja ensi kerralla tiedän vielä enemmän ja paremmin, mutta kuka sitä jaksaa odotella monia vuosia ja lukea monia kirjoja vain kokeillakseen onneaan ja saaden sitten kirjeen, jossa käy ilmi ettei TAASKAAN napannut!) Harmittaa kyllä hirveästi, koska annoin kuitenkin kaikkeni mutta se ei tällä kertaa vain riittänyt. Olin kyllä niin harmissani ja turhautunutkin kirjeen tullessa muutaman viikon sen jälkeenkin, että tuntui ettei mikään kiinnosta. Nyt kun olen saanut nollata tilanteen niin tottakai se hyvänä kokemuksena taas meni, mutta uskon että tällä oli jokin tarkoitus ja ovet uusiin mahdollisuuksiin avautuu. Saa sitten nähdä mitä sitä seuraavaksi keksin?


Olin pari edeltävää viikkoa lomallakin! Käytiin mieheni (no joo ei olla naimisissa mutten osaa käyttää hänestä sanaa poikaystävä kun asumme kuitenkin yhdessä:D) kanssa Tallinnassa muutaman päivän reissulla. Kelit olivat ihan hyvät ja kyllä viihdyttiin! Tallinnasta palattiin takaisin Suomeen ja jäimme sitten Helsinkiin vielä yöksi ja voin vain todeta, että huhheijaa ei ole stadi kyllä meikäläisen paikka :D Liikaa ihmisiä, liikaa melua ja vilskettä, härdelliä jne. Viihdyn pienemmällä paikkakunnalla vaikka onhan sellaisessakin asumisessa ne huonotkin puolet. Esimerkiksi se, että kaikki luulee tuntevansa toisensa ja varsinkin toisten asiat paremmin kuin sinä itse! Silti veri vetää Itään eikä Etelään ;D Oli kyllä mahtava ensimmäinen lomaviikko mutta sitten toinen lomaviikko pitikin sisällään sisällä olemista. Vettä tuli joka päivä kuin esterin persuuksista ja sekös harmitti! Aina kun olin lähdössä tallille liikuttamaan Sissiä, tottakai sadepuuska iski ja pilasi nekin suunnitelmat. Sissi on siis vietellyt kevyttä elämää jälleen... Ja siitäkös tamma on nauttinutkin! Ja tottakai kun palasin viime viikon maanantaina takaisin töihin, ihanat helteet iskivät, tottakai.

Tällainen kaveri meillä oli matkakaverina laivamatkan ajan!

Laivalla tuuli niin kovasti, että takille oli käyttöä!

En tietenkään ole seisottanut tammaa taas liki kuukauden ajan vaan toki olen ratsastellutkin :) Neiti on mennyt ihan hyvin, mutta mitään uutta mullistavaa ei ole tapahtunut. Jotakin edistystä kuitenkin, mikä saattaa monille ratsuhevosille olla itsestäänselvyys on se, että viime kuukauden aikana olen saanut aika mukavasti vaihdella tempoa ratsastaessa. Ja tämän lisäksi tässä nyt parin kuukauden aikana kun olen tehnyt pikkuhiljaa kuolainvaihdosta hieman pehmeämpään, neiti on alkanut hyväksyä tuntuman suussaan! Kolmipalabaucher siis seuraavana tavoitteena pelhameiden jälkeen, mutta välillä olen mennyt myös pelhameilla, koska olen kokenut että neiti välillä "unohtaa" kuunnella ratsastajaa ja sitten alkaa kiirehtiminen ja kuolaimen alla kulkeminen. Kaiken lisäksi Sissi oli pudottanut lauantaina toisen etukenkänsä, joten jätin viikonlopun ratsastelut suosiolla väliin. Saimme neidille eilen etukengän paikalleen, kun eräs paikkakuntalainen ystävällinen kengittäjämies kävi laittamassa neidille kengän takaisin jalkaan :) Aion mennä tänään illasta ratsastamaan ja laittamaan tammasen kunnolla töihin. Katsellaan mitä tulee :D Blogi-intoni palatessa tekstejä tulee sitten hiukan useammin ja kuvamatskua sekä videota meidän menosta luvassa!

Kesäkuussa takki päällä vesisateessa ratsastellessa? Gramaaneilla ratsastuksesta voisin kertoa seuraavassa postauksessa hieman lisää kuinka meillä meni!